” Kun Kai meni päälliköksi asiantuntijaorganisaatioon, hän huomasi pian, että taloa johti huono esimies.Toimitusjohtajan käytös oli arvaamatonta ja mielivaltaista.”Hän ei kertonut tarkasti, mitä tavoitellaan, tai antoi useita samanaikaisia tehtäviä, jotka saattoivat olla jopa toistensa kanssa ristiriitaisia. ”Joskus johtaja muutti mieltään ja käyttäytyi sen jälkeen kuin olisi unohtanut kaiken, mitä aluksi oli sovittu. Kai oppi myös nopeasti, ettei johtajan kanssa kannattanut olla eri mieltä. Siitä seurasi kosto. Johtaja saattoi alkaa kohdella väärän mielipiteen ilmaissutta kuin tätä ei olisi olemassa. Kun tuli erimielisyyksiä, pomo jyräsi muut kommentit perustelematta omaa kantaansa mitenkään. ”Hänellä oli asenne, että koska olen johtaja, minun mielipiteeni voittaa aina.”
http://www.hs.fi/ura/a1395372460722
Halusin tuoda tekstiini myös esimerkin huonosta johtajuudesta. Kuten esimerkki kertoo kärsii ”Kain” johtaja narsistisen pomon persoonallisuudesta. Myös kirjassa: esimies ja työyhteisön kehittäminen (Järvinen 2001) löytyy samankaltainen esimerkki narsistisuudesta johtamisessa. Yleisellä tasolla tällainen pomo on täysin sokea omille puitteilleen ja työyhteisössä törmätään ristiriitatilanteisiin, missä työntekijät ovat ahtaalla. Narsistinen pomo saattaa tehdä hyvää tulosta, mutta työyhteisön hyvinvointi kärsii.
Millainen sitten olisi se hyvä esimies? Löysin edellä mainitun, hieman vanhahkon, teoksen, jossa kuitenkin määriteltiin hyvinkin selvästi ja riittävän nykyaikaisesti hyvän pomon piirteitä. Kirjassa oli lueteltu esimerkein kuinka huono johtaminen vaikuttaa erilaisilla malleilla työyhteisöön ja työhyvinvointiin. Lisäksi Järvisen kirjassa esiteltiin henkilöstön että esimiesten näkökulmista teoreettista näkökantaa. Mielenkiintoista kirjassa oli myös se, että osasin löytää moniin kohtiin omia kokemuksiani niin hyviltä kuin huonoiltakin kannoilta.
Järvinen kysyy kirjassaan ” Miten tärkeää on esimiehen kyky nähdä realistisesti itsensä sekä sietää omia puutteitaan ja epäonnistumisiaan” (s. 33) Kysymys on hyvinkin keskeinen, mitä jokaisen johtajan tulisi kysyä itseltään. Sehän on selvää, että epäonnistumisia tulee aina, eikä kukaan ole seppä syntyessään, vaan hyväksi johtajaksi opitaan niin omien virheiden että huonojen päätösten kautta. On tärkeää löytää kultainen keskitie niin, että pystyy virheistään huolimatta säilyttämään itsetuntonsa. Hyvän johtajan on myös siedettävä alaistensa kritiikki ja oppia selvittämään ristiriita tilanteet, niin ettei työpaikan ilmapiiri kärsi.
Omakohtaisista kokemuksistani, sekä Järvisen kirjan pohjalta, listasin tekijöitä, joita hyvän johtajan tulisi ottaa työssään huomioon. näitähän kävimmekin jo osittain kevään lähipäivillä läpi:
Rakentava palaute: Kuinka antaa palute niin, että esimiehestä että alaisesta asian puiminen tuntuu hyvältä, eikä jätä huonoa ilmapiiriä ko. henkilöiden välille
Perehdytys: Kuinka esimies osaa jakaa aikansa niin, että keskittyy myös kiireellisessä työympäristössä kehittämään työntekijöidensä osaamista ja koulutusta.
Muutokset: Kuinka motivoida työntekijät muutoksiin (Järvinen 2001, s.57)
Säännöt ja strategiat: Kuinka saada työyhteisö noudattamaan yrityksen strategiaa ja sitoutumaan niihin
Ilmapiiri ja työhyvinvointi: Kuinka ylläpitää hyvää ilmapiiriä yllä, myös ristiriita tilanteissa ja kuinka varmistaa ja ottaa huomioon henkilöstön voimavarat mm. palkitseminen ja kannustaminen.
Ihmissuhteet: Kuinka selvittää työn ulkopuoliseen elämään liittyvät mahdolliset ristiriidat työntekijöiden välillä ja ylläpitää työyhteisössä rauha näissä puitteissa
Viestimistaidot: Kuinka pitää yllä tarpeellista yrityksen sisäistä tiedottamista
Tähän loppuun vielä pieni esimerkki Viitalan kirjasta: Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä (https://www.ellibslibrary.com/reader/9789513764111), jokainen voi tahollaan miettiä mitä se tarkoittaa henkilöstöstrategian ja – johtamisen merkeissä 🙂
– Mitä sinä teet? kysyy matkalainen kivenhakkaajalta,
– hakkaan kiveä kantikkaaksi. Hän vastaa
– Mitä sinä teet. Kysyi matkalainen rakennustyömaalla toiselta kivenhakkaajalta
– Rakennan katedraalia. Vastaa kivenhakkaaja ylpeänä ”
-Kirsi-
Lähteet: Pekka Järvinen (2001), Esimies ja työyhteisön kehittäminen
Riitta Viitala, 2014. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä (e-kirja)
Liito Liiketalouteen 